Finnish (Suomi)English (United Kingdom)

R6 Cup/IDM

20-22.04. Lausitz
04-06.05. Oschersleben
15-17.06. Nurburgring
29.6.-1.7. Red Bull ring
20-22.07. Assen NL
03-05.08. Scheleizt
01-02.09. Sachsenring
14-16.09. Hockenheim ring

SM

26-27.05. Botniaring
08-10.06. Alastaro
16-17.06. Motopark
30.6.-1.07. Kemora
11-12.08. Räyskälä
25-26.08. Motopark

IDM 7 Red Bull Ring

Ohjelmassa oli siis paluu Itävaltaan. Tällä kertaa vanhalle A1-Ringille, joka nykyään kulkee nimellä Red Bull Ring, ilmeisistä syistä.

Rataa ja varsinkin sen ympäristöä on muokattu suurella kädellä ja suurella rahalla kiitos energia juoma jättiläisen.
Rahaa oli tarinan mukaan ajateltu laittaa rata-alueeseen niin suuria summia, että loppupeleissä valtio oli puuttunut yrittäjän projektiin.
Muutaman vuoden tauon jälkeen valtiolta kuitenkin alkoi löytyä ymmärrystä ja tällä hetkellä lisä remontteja ja uudistuksia on taas suunnitelmissa.
Itse rennen homma potkaistiin käyntii cupin osalta vanhaan malliin, perjantai iltapäivällä ja lähes kaikki kuskit saivat ensi kosketuksen rataan
vasta tässä vaiheessa. Rata on siis IDM sarjalle uusi tuttavuus kaiken kaikkiaan.
Luonnollisesti Itävallan omat pojat ja muutama muu oli rataa kiertänyt aikaisemmin, mutta moni oli ensi kertaa liikkeellä niinkuin tietysti mekin.
Launtain aika-ajojen ensimmäinen osio olikin jo aikasin aamulla ja oma kyyti oli ihan hyvää alusta lähtien, kokoajan vähän vauhtia petraten kun rata kävi tutummaksi.
Ensimmäisen vedon jälkeen sijalla 11.
Toisessa aika-ajoissa paahtava helle jatkui ja teimmekin vanhan tempun ja vaihdoimme renkaan kesken session, joka paranti aikaa vielä jonkun verran, mutta niin tekivät muutkin, joten lähtöruutu oli loppupeleissä 12.
Olimme sinänsä ihan tyytyväisiä kuitenkin, sillä ero kärkeen oli pienempi kun koko kauden aikana on ollut ja erot muutenkin hävyttömän pieniä.
Sunnuntain kisaan sain kohtalaisen startin ja ensimmäisen mutkan, mutta valitettavasti "kupletin juoni" paljastui heti ensimmäisellä pitkällä suoralla
kun muutama kärpäs-sarjalainen paahtoi ohi vastustamattomasti.
Syy tähän oli huomattava paino etu, joka muutamalla sarjan kuljettajalla on verrattuna läskiin suomipoikaan!
Kyseessä on siis alle 50kg painavia 15-18 vuotiaita poikia, jotka ei punttiasalia ole nähneet kun elokuvissa.
Siinä sitten kauhea syöttö päälle ja jarrumerkit aina vaan myöhemmäksi, että pystyi edes jotenkin taistella vastaan, mutta radan kiihdytä/jarruta/kiihdytä profiili
teki urakasta aikamoisen.
Kierroksella 9. sain kuitenkin yhden pikkumiehistä (Manou Antweiler) ajettua kovalla työllä kiinni, kun silmäkulmasta näin jonkun ajaneen leveäksi edestämme
ja nyt yrittävän paluuta radalle viimeisen mutkan kohdalla.
Kyseessä oli eturivistä startannut Zupancic, joka meidät nähtyään yritti nopeasti kiihdyttää takaisin radalle ja meidän eteen, onnistuen vain kuitenkin lipsauttamaan
asfalttia reunustavalla nurmikkoalueella, sillä seurauksella Yamaha heitti ukon kyydistä ja kuski sekä pyörä olivat nanosekunnin päästä suoraan minun
ja Manoun ajolinjalla.
Onnistuin juuri ja juuri väistämään Zupan ja hänen pyöränsä ajamalla heidän välistään ja olin sen jälkeen hyvää kyytiä matkalla itsekin turva-aitaa päin.
Onneksi radan turva-alue oli asfalttia ja sain pyörän käännettyä takaisin rataa kohti juuri ajoissa, vain todetakseni, että kaksi takaa tullutta kuskia
hyötyi tilanteesta ja Manoukin pääsi tilanteensta itseäni helpommalla!
Kauhea takaa-ajo päälle ja sainkin korjattua vahingon kahden kuskin osalta, mutta eroa Manouhin oli tullut liikaa, joten maalissa 14.
Sinänsä ajoon oltiin tyytyväisiä, sillä kierrosaika parani taas huomattavasti ja ero voittajan aikaan oli pienempi ku kertaakaan aikaisemmin.
Selvä tasoitus tuli annettua kulku puolessa ja ongelmia kaatuneen kuskin kanssa, mutta kyyti oli ihan hyvää ja se on pääasia tulevaisuutta ajatellen.

Tulokset:http://yamaha-cup.de/index.cgi?x=X&y=X&z=20110825-7649536-4125374129&a=aktuell&b=detail&c=1295&h=startOverview